PAKINA: Vastuullisesti suoraan Suomesta?

Markprint-lehden pakinoitsija tulistui havainnosta, että ympäripyöreää ei minkään sanomista voi kuka tahansa tuutata verkon turvoksiin.

Kummilapsemme pääsi toisena koronakesänä ripille. Piti ihan kalenterista erikseen tarkastaa, että pienimuotoiset pihajuhlat olivat 19 kuukauteen ensimmäinen tilaisuus, johon piti etsiä ylle vähän parempaa seppälää. Ja niinhän siinä oli käynyt, että tuossa ajassa olivat vallan kutistuneet mokomat. Armollisesti sentään sekä minun että vaimon puolella vaatehuonetta.

Korona-aika on tehnyt jopa meistä kivijalkojen ja henkilökohtaisen palvelun faneista kohtuullisen näppäriä verkkokauppa-asiakkaita. Joten ei muuta kuin älypuhelimet sylissä romanttisesti vieretysten sohvalle shoppailemaan!

Vaimo löysi hetkessä viehättävän kotimaisen pellavamekon, joka sopisi kuulemma kuin nakutettu vanhan rintamamiestalon puutarhaan kirsikkapuiden alle. (Vaimolle on kehittynyt myös pettämätön selfiesilmä muun verkkosurffailun ohessa.)

Vaan kovin lyhyeen loppui lysti tällä kertaa. Jo verkkokaupan hinnat paljastivat, että kyseessä ei sittenkään voinut olla kotimainen vaatetuotanto. Siniristilippu liehui sivuston yläkulmassa vain silmänlumeeksi. Sangen ovelasti mekoille oli annettu suomalaisnaisten nimiä: Taina, Ulla, Lotta ja Fanni – kauppa itsessään kantoi uljaan pääkaupunkimme nimeä.

Yrityksen y-tunnusta – tai edes nimeä – ei löytynyt mistään eikä tietosuojaselosteessa ollut kenenkään yhteystietoja, kuten olla kuuluisi. Yhteydenottolomake (Ottaa yhteyttä) löytyi, mutta siinä vaiheessa hoono soomi oli vaihtunut kokonaan englantiin. Enter your question here.

Tuskin kannattaa ainakaan yrityksen vastuullisuuspolitiikasta kysellä lisätietoja.

Vaan eipä tarvinnutkaan, sillä kaunis metsämaisema etusivulla ohjasi lukemaan lisätietoja kestävästä kehityksestä oma-aloitteisesti: Tiimimme työskentelee päivittäin tuotanto- ja kuljetusreittiemme kestävyyden ja ekologisen yhteensopivuuden parissa. Kaikki tuotteet valmistetaan konseptimme mukaisesti.

Kyseessä ei selvästikään ole päivänvalon konsepti, joten ei siitä sen enempää.

Vastuullisuus on nyt niin kuuma peruna, että vastuu tuntuu siirtyvän koko ajan enemmän vastaanottajalle. Ympäripyöreää ei minkään sanomista voi kuka tahansa tuutata verkon turvoksiin. Maailma jää pelastumatta yhtä varmasti kuin kesäjuhlien mekkokriisi ratkaisematta. Jos mekko sattuisi viikkojen odottelun jälkeen tuosta ”helsinkiläiskaupasta” tilaajalleen päätymään, veikkaan, että mukana tulisi yllätyskylkiäinen.

Roimat tullimaksut EU:n ulkopuolelta.

Mark Printtilä

[pakina julkaistu Markprint-lehdessä 1/2021]